Järvikylä

Järvikylä – kylä, mutta ei järveä .Järvikylään pääsee kantatie 67:n kautta tai vanhan Kurikantien kautta. Järvikylä on kaunista ja rauhallista asuinaluetta. Kaupungin keskustaan on noin 15 km. Asutus on levinnyt entisen Ohmerojärven paikalla olevan peltolakeuden ympärille ja kylä on laajuudeltaan noin 400 ha. Järvikylässä (ent. nimeltään Ohmerojärvi) on 40 taloutta ja asukkaita noin 100. Asukkaista 25% on 0-15 v, 20 % eläkeläisiä ja loput aktiiviväestöä. Kylässä asuu paljon nuoria lapsiperheitä. Kylästä lopetettiin koulu 19701-luvulla ja lapset siirtyivät Luomankylän kouluun. Syksystä 2010 lähtien koulua on käyty Kainastolla.

Lyhyesti alueen historiasta

Alue on ollut tunnettu jo 1600-luvulta lähtien, kun satakuntalaiset talonpojat kävivät kalastamassa Ohmerojärvellä. 1760-luvulla, isojaon jälkeen, alueelle alkoi vähitellen levittäytyä torppariasutusta. Vanhimmat tiedossa olevat torpat ovat 1830-luvulta. Viljelysmaan tarve kasvoi ja Ohmerojärvi laskettiin n. 1820, mutta huonolla menestyksellä. 1800-luvun loppupuolella kylässä oli n. 15 torppaa ja järven uusi kuivatus tapahtui 1929-1930 ja viimeistely 1958. Elanto saatiin maataloudesta. Kylässä toimi Ohmerojärven Pvy aina 1960-61 asti.
Ohmerojärven jäällä pidettiin kuuluisia hevosajoja, ensimmäiset perimätiedon mukaan jo 1840-luvulla, mutta aktiivisin aika sijoittuu 1900-1930. Maakunnan kuulu Järvi-seppä, Sameli Järvenpää (Perälä), takoi pajassaan Ohmerojärvellä kaikkea tarpeellista maakuntaa asti. Nykyään paja sijaitsee Kauhajoen museon alueella. Kylässä oli myös pvy:n tanssipaikka Lehtola, joka oli suosittu varsinkin 1950- luvulla. Tällä tontilla sijaitsee nykyään nuorisoseuran peli- ja leikkikenttä.

Toimintaa ja tapahtumia kylässä

Kylässä toimii 1975 perustettu Järvikylän nuorisoseura. Perinteisten pikkujoulujen, hiihtokilpailujen, erilaisten retkien ja liikuntatapahtumien lisäksi seuramme Kalevan Nuoret niittivät kansantansseillaan mainetta aina ulkomailla asti. Erilaiset lapsille ja nuorille suunnatut leirit, niin kotimaassa kuin ulkomaillakin, olivat suosittuja. 1992 perustettu lauluryhmä Järviskät toimi aktiivisesti 15 vuotta. 1990-luvun puolivälistä lähtien toimintaan alkoi osallistua enemmän väkeä myös Valkamankylästä ja Luomankylästä. Kylän pääsiäisvalakia oli tunnettu suuruudestaan lähes 30 vuotta. Tänään Järvikylän NS on kolmea kylää yhdistävä, erilaista toimintaa järjestävä yhdistys. Tapahtumia järjestetään edelleen säännöllisesti, esim. retket, pikkujoulut, lentopallo, pesäpallo, ”järvenympäri-hölkkä”.

Palvelut/yritykset kylässä

Palveluista on jäljellä vielä viikoittain kulkeva kauppa-auto, myös kirjastoauto pysähtyy kylässä joka toinen viikko. Kylässä on muutama suuri maitotila.

Yhteiset kokoontumistilat

Kylän yhteinen kokoontumispaikka löytyy Rajakallion Eräpirtiltä.

Kylän vahvuudet

Rauhallinen asuinpaikka, kauniit maastot ja paljon ulkoilumahdollisuuksia, asukkaat tuntevat toisensa, NS järjestää yhteistä toimintaa.

Tärkeimmät kehittämiskohteet

Infrastruktuuri kaipaisi kohennusta, huonot tietoliikenneyhteydet, palvelut puuttuvat. Haaveena olisi saada kylälle uimapaikka, kehittää peli- ja leikkikenttää, tehostaa Eräpirtin käyttöä, katuvalot ja koululaisille pysäkkikatokset, kyläkulttuurin elvyttäminen.

Tulevaisuuden näkymät/mahdolliset uhat

Tulevaisuudessa huolena on kylän asukkaiden ikääntyminen, talkoohengen ja yhteisöllisyyden hiipuminen sekä palveluiden katoaminen yhä kauemmas.

Päivitetty 20.12.2014