Päntäne

Noin 500 talouden ja 1000 asukkaan Päntäne sijaitsee Kauhajoen kaupungissa. Kylän elinvoimaisuudesta kertoo se, että täältä löytyvät edelleen mm. ala-aste, kauppa, pankki, neuvola, seurakuntakoti, kirjasto ja päivähoito. Juhlien ja tapahtumien järjestämiseen löytyy tiloja mm. Nuorisoseurantalolta, Hiukkajärven metsästysmajalta, Botnia Golfi n Klubiravintolasta ja Mäki-Kyynyn maatilalta.

Päntäneen kylätoiminta on alkanut toisena koko maassa. Päntäneellä on ollut alun perin 13 kantatilaa, joista on halottu pienempiä tiloja mm. isojaossa. Vuonna 1930 Päntäneellä oli liki 500 tilaa. 1950-luvun puolessa välissä Päntäne oli Suomen suurin kylä. Tuolloin Päntäneellä oli pankkeja, meijeri, posti, kirjasto, urheilukenttä, yksityiskauppoja, osuuskauppa, osuusliike, kirjakauppa, kultasepänliike, leipomo, puhelinkeskus, elokuvaesityksiä, kampaamo, karstaamo, sahoja, pajoja, kahviloita, myllyjä, taksi, pellavasauna, ”paarmuska” (=lapsenpäästäjä) sekä vaatetus- ja ompelimoliike. Sivukylissä oli myös omat koulunsa. Yhdistystoimintaa edustivat mm. maamiesseura ja pienviljelijäyhdistys sekä Päntäneen Nuorisoseura, joka ylläpiti seurojentaloa. Nuorisoseura on toiminut vuodesta 1910 lähtien ja ry:nä 1921 lähtien. Päntäne-Karijoki -tie on avannut kaupankäyntiä rannikolle, ja hyvä tie Kauhajoelle on nopeuttanut ja parantanut yhteyksiä myös muualle. Päntäneestä on kirjoitettu kyläkirja ja Päntäneen kuvakirjaan on koottu kuvia Päntäneen eri vaiheista.

Toimintaa

Harrastusmahdollisuudet ovat Päntäneellä hyvät. Kauhajoen kaupunki järjestää kansalaisopiston kautta erilaisia liikuntaharrastuksia sekä käsityökursseja lähinnä Päntäneen koulun liikuntasalissa, ja paikalliset yhdistykset järjestävät myös harrastustoimintaa. Päntäneen Nuorisoseurantalolla on pelattu säännöllisesti esim. lentopalloa, sulkapalloa ja salibandya. Myös 4H-kerho pidetään NS:n tiloissa. Talolla järjestetään säännöllisesti tansseja sekä lounaita, ja se on vuokrauttavissa erilaisiin juhliin ja tapahtumiin. Päntäneellä on urheilukenttä ja aktiivisessa käytössä oleva jääkaukalo, jotka ovat myös koulun käytössä. Metsästysseuran majalla Hiukkajärvellä järjestetään joka vuosi kylmävesi- ja avantouintia. Korpikylässä sijaitsee Botnia Golf, jonka 18-reikäinen kenttä soveltuu hyvin niin aloittelijoille kuin myös kokeneemmille pelaajille. Päntäneen Lions Club toimii aktiivisesti kylän hyväksi ja järjestää erilaisia tapahtumia. Puskankylän Maa- ja kotitalousseura järjestää vuosittain traktorivetokisat (Mäkikisat) ja pääsiäisvalkian Puskanperällä. Päntäneen seurakuntakodilla toimii esim. perhekerho ja kultaiseniän kerho.

Nähtävää ja koettavaa

Päntäneellä on runsaasti erilaisia vesistöjä joista osassa on myös hyvät uintimahdollisuudet. Hiukkajärvellä on yleinen uimaranta joka on aktiivisessa käytössä ja samassa ympäristössä on myös Päntäneen Metsästysseuran maja ja vuokramökit. Päntäneenjoen varrella sijaitsee Lions Clubin ylläpitämä Kaarlelanpuisto vaellusreitteineen. Se on viihtyisä oleskelupaikka jossa on mahdollisuus esim. makkaranpaistoon kodassa tai nuotiolla. Kaarlelanpuisto on hyvin suosittu myös kalastuspaikkana. Muita retkeilykohteita ja nähtävyyksiä ovat esim. laavut, joita sijaitsee eri puolilla Päntänettä, Keturinkylässä sijaitsevat kränämänty ja kivisilta, Laivakivi Uurossa ja Käyränkylän tervahaudat. Suosittu käyntikohde Päntäneellä on Tapion lankakauppa, jonne tullaan linja-autolasteittain ympäri Suomen.

Hyvät puolet kylässä

Peruspalvelut lähellä, keskustan valaistus, hyvät tieyhteydet, yhdistystoiminta, yritystoiminnan iso merkitys, paluumuutto, luonnonläheisyys, runsaat vesistöt ja metsät.

Kylän huonoja puolia

Työpaikkojen puute, ei ole pyörätietä, kylien passiiviosuus tapahtumiin, pankkipalveluiden väheneminen.

Haaveet ja huolet tulevaisuudessa

Haaveena on tietotekniikan hyödyntäminen, etätyö, kaunis ympäristö, verkostoituminen, kunnallistekniikka, vesi ja viemäröinti, nuorisotilat/tapahtumat. Huolenaiheita ovat palvelujen väheneminen, pois muutto palvelujen/työn perässä, yhteishengen heikentyminen/ talkootyön katoaminen, maatalouden häviäminen kannattamattomana, elinkeinonharjoittajien ikääntyminen/jatkajien puute sekä koulun katoaminen.

Päivitetty 20.12.2014