Vanhakylä

Vanhakylä kuuluu Isojoen kuntaan. Se sijaitsee Kristiinankaupungista Isojoelle kulkevan päätien varrella ja Isojoen kirkonkylään matkaa kertyy n. 10 km ka Kristiinankaupunkiin n. 30 km. Asukkaita on noin 250. Pinnanmuodoltaan alue on vaihteleva: pienten mäkien lisäksi kylän halki virtaavan Isojoen meanderit ja korkeat törmät elävöittävät kylää. Pellot ovat keskittyneet joen varrelle. Metsää on runsaasti ja laajat suoalueet tuovat erämaan tunnun. Rakennuskanta on sekoitus uutta ja vanhaa. Isojoki on arvokas lohi- ja taimenjoki ja kalastajien suosiossa. Isojoki on eteläisin joki, johon luonnonvarainen meritaimen nousee. Vanhakylä tunnetaan yrittävien ja yhdessä tekevien ihmisten kylänä. Kylässä toimii vielä perinteinen naapuriapu ja talkooapu.

Isojoen vanhin asutus on ollut Vanhassakylässä, uudisasutuksien verovuodeksi on merkitty 1586. Kylän keskeisellä paikalla oleva Isoo-Filppula niminen talo mainitaan ensimmäiseksi Isojoella veroa maksavaksi taloksi. Talo toimi Isojoen/Karijoen käräjätalona 62 vuotta. Isojoen ensimmäinen Osuuskaupan toimipaikka oli Vanhassakylässä. Joen varrella on ollut saha ja myllyjä, jotka myös tuottivat sähköä kylään 1900-luvun alkukymmeninä. Lukuopetus alkoi 1871, oma kyläkoulu saatiin 1890 ja se toimi vuoteen 2005. Kylän historiasta on koottu myös kattava kyläkirja.

Toimintaa ja tapahtumia kylässä

Kylätoiminta on ollut vireää ja monimuotoista. Edelleenkin toimiva torvisoittokunta perustettiin 1902, kyläseura 1910 ja nuorisoseura 1925. Nuorisoseurantalo oli suosittu tanssipaikka 1960–1970-luvuilla. Kylässä pidettiin myös suuria perinnejuhlia kuten kruunuhäät, tiilenpolttojuhlat ja tervajuhlat. Talkooapu on edelleen käytettyä ja koneiden yhteiskäyttö on yleistä. Nuorisoseuran yhteydessä toimii Hoilarit-kuoro. Talvella kylän alueella risteilee runsaasti hiihtolatuja. Kylässä on valaistu pururata sekä nurmipintainen jalkapallokenttä. Säännöllisesti järjestettävää toimintaa ovat mm. laskiaishiihdot, konsertit, revyyt ja näytelmät, rukiin leikkuu, hirvipeijaiset, vappujuhlat ja pikkujoulut, retket sekä grilli-illat. Kylässä on myös vahva sahtiperinne. Kylässä toimii myös diakoniapiiri ja 4H-yhdistys. Kyläseura muistaa vuosittain kylän uusia asukkaita, vastasyntyneitä ja 80–90-vuotta täyttäviä kyläläisiä.

Palvelut ja yritykset kylässä

Kylän pääelinkeinoja ovat maatalous (perunanviljely, maidontuotanto, sikatalous, viljanviljely), metsätalous, metalliteollisuus, maa- ja metsäkoneurakointi, sekä palvelut. Kylässä toimii päivittäistavarakauppa, jossa on myös asiamiesposti. Pankki on auki yhtenä päivänä viikossa. Lisäksi kylässä on taksi- ja linja-autoyritys, kampaamo, neuvola, toimintakeskus TOKE sekä lomamökkivuokrausta. Kyläseuralla on viljankuivaamo.
Kylältä löytyy myös rivitaloasuntoja ja vapaata tonttimaata uudisrakentajille.

Yhteiset kokoontumistilat

Nuorisoseurantalo, kylätalo, metsästysmaja, laavut.

Muut kylässä toimivat yhdistykset

Nuorisoseura, metsästysseura, kalastuskunta ja vesiosuuskunta.

Kylän vahvuudet

Kylän vahvuuksia on mm. kaunis luonto (joki, peltomaisemat ja avosuot), yhteishenki, talkooapu ja tapahtumien järjestäminen, pitkät perinteet ja historian vaaliminen, yritteliäisyys.

Tärkeimmät kehittämiskohteet

Tällä hetkellä meneillään nuorisoseurantalon kunnostus. Lähiaikoina tavoitteena olisi rakentaa kesäteatteri. Muita hankeideoita on mm. joen- ja jokirantojen kunnostus lisäten kalastusmatkailua sekä pohjoisjärven kunnostus virkistyskäyttöön. Tulevaisuuden haaveina on saada lisää aktiivisuutta, nuorille työmahdollisuuksia ja sitä kautta nuorisoa kylään sekä kauniin ja rauhallisen luonnonympäristön hyödyntäminen.

Tulevaisuuden näkymät/mahdollisia uhkia

Nykyisten palvelujen ja kylän yritystoiminnan säilyminen. Huolenaiheena on yleinen maaseudun tyhjeneminen ja maaseudun edellytysten heikkeneminen.

Päivitetty 20.12.2014