Yleishyödyllinen kehittämishanke

Yleishyödyllisissä kehittämishankkeissa voidaan esimerkiksi suunnitella ja kehittää asukkaiden palveluja, kehittää kyliä, luoda toimintaa tai edistää paikallista kulttuuria.

Tukea voidaan myöntää sellaiseen maaseutuohjelman mukaiseen toimintaan, josta saatava hyöty ei rajoitu alueellisesti tai hyötyjien perusteella yhteen tai harvaan ennalta tiedossa olevaan ryhmään. Tukea ei myönnetä sellaiseen toimintaan, joka kuuluu julkisyhteisön (esim. kunta) lakisääteisen pakollisen perustehtävän hoitamiseen.

Rahoitamme yleishyödyllisiä kehittämishankkeita, jotka ovat välineitä jonkun uuden idean toteuttamiseksi tai pilotoinniksi. Kehittämishankkeiden avulla ei voi ylläpitää yhdistysten normaalia toimintaa.

Kehittämishankkeita voivat hakea julkisoikeudelliset ja yksityisoikeudelliset yhteisöt, kuten kyläseurat, urheiluseurat, vanhempainyhdistykset, kunnat, seurakunnat, säätiöt ja oppilaitokset. Kuntien lakisääteistä toimintaa ei voida tukea.

Kehittämishankkeet / Yhteistyötoimet voivat liittyä:

  • Maatilojen kilpailukyvyn kehittämiseen ja nykyaikaistamiseen
  • Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen
  • Luonnonvarojen kestävään hoitoon
  • Nuorten viljelijöiden ja yritystoiminnan edistämiseen
  • Sosioekonomisen rakenteen kehittämiseen
  • Älykkään kylän/kaupungin/yhteisön kehittämiseen

Hankkeen suuruus ja tuen määrä

Kehittämishankkeiden tukiprosentti on 80 tai 90 % hyväksyttävistä kustannuksista. Prosentin suuruus päätetään hankekohtaisesti ja päätöksen tekee hallitus.

  • yleishyödyllinen kehittämishanke, tuki 80 tai 90 %
  • koulutushanke, tuki 80 tai 90 %
  • tiedonvälityshanke, tuki 80 tai 90 %
  • alueiden välinen tai kansainvälinen hanke, tuki 80 tai 90 %
  • selvitystyyppiset hankkeet (erilaiset palveluihin liittyvät esiselvitykset, toteutettavuustutkimukset ja suunnitelmien teko) voivat olla kooltaan 15.000 € ja niiden tukiprosentti on 80 tai 90 %.

Hanketuen enimmäismäärä julkisen tuen osalta on 80.000 €. Kuntien ja muiden julkisten tahojen hankkeissa niin sanottu muu julkinen tuki tulee sisältyä tähän 80.000 € maksimitukimäärään.

Kehittämishankkeissa tarvitaan pääsääntöisesti siis myös omarahoitusta (tukiprosentin suuruudesta riippuen normaalisti 10-20 %). Se voi olla vastikkeetonta työtä ja/tai rahaa. Jo hankkeen suunnitteluvaiheessa kannattaa miettiä, miten omarahoitus hoidetaan ja miten hankkeen kuluja maksetaan ennen maksatuksen hakemista. Väliaikaislainaa voi hakea esimerkiksi pankista ja myös kunnat/kaupungit voivat sitä myöntää.

Hankkeiden kustannusmallit

Yleishyödyllisten kehittämishankkeiden kustannusmalli on yleisimmin laskennalliset kustannukset flat rate 19 % tai flat rate 40 %. Nämä kustannusmallit ja maksutapa nopeuttavat maksuhakemusten käsittelyä ja vähentävät lisäselvitysten tarvetta.

Rahoituskaudella 2023-2027 käytössä olevat kustannusmallit (kaikki):

  • Laskennalliset kustannukset, flat rate 19 %
  • Laskennalliset kustannukset, flat rate 40 %
  • Tosiasialliset kustannukset
  • Kertakorvaus
  • Vakioitu kertakorvaus

Valitse laskennalliset kustannukset (fr-malli), kun hankkeessa on henkilöstökustannuksia ja/tai hankkeessa on paljon välillisiä kustannuksia, joita on hankala todentaa.

Laskennalliset kustannukset 19 % -kustannusmallissa hankkeessa hyväksytään välillisinä kustannuksina 19 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä henkilöstökustannuksista ja ostopalveluista. Välillisiin kustannuksiin sisältyvät:

  • hankehenkilöstön matkakustannukset
  • toimitilakustannukset
  • kone- ja laitekulut
  • ohjelmistokulut
  • toimistokulut
  • koulutuskulut
  • työterveyskulut
  • hankkeen tarjoilukustannukset (itse järjestettävien kokouksien tarjoilukustannukset, esim. ohjausryhmän kokousten tarjoilut)
  • vastuuvakuutukset.

Muut hankkeen hyväksyttävät kustannukset korvataan tosiasiallisesti aiheutuneisiin ja maksettuihin tukikelpoisiin kustannuksiin perustuen.

Laskennalliset kustannukset 40 % -kustannusmallissa hankkeessa hyväksytään välillisinä kustannuksina 40 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä henkilöstökustannuksista. Välillisiin kustannuksiin sisältyvät kaikki muut hankkeen kustannukset kuin henkilöstökustannukset.

Välillisiä kustannuksia ei tarvitse todentaa maksuvaiheessa kuitein tai tosittein.

Kertakorvaus

Hakijan on toimitettava tuen suuruuden määrittelyä varten yksityiskohtainen kustannusarvio perusteluineen. Kustannusarviossa eritellään suunniteltujen toimenpiteiden kustannukset ja esitys niiden todentamistavoista.

Vakioitu kertakorvaus

Vakioitua kertakorvausta käytettäessä tuen hakijan ei tarvitse esittää kertakorvaushankkeelle erikseen kustannusarviota.

Laskennalliset loma-ajan palkat, lomarahat ja palkkojen sivukulut

Kaikissa hankkeissa, joissa on palkkakustannuksia, käytetään loma-ajan palkkoihin, lomarahan ja palkkojen sivukuluihin laskennallista prosenttia, kattamaan nämä kustannukset.

Kun teet kustannusarviota, merkitse palkkoihin työssäoloajan palkka ilman loma-ajan palkkaa, lomarahaa ja palkkojen sivukuluja. Hyrrä-asiointipalvelu laskee automaattisesti 39 prosenttia työssäoloajan palkasta loma-ajan palkkaan, lomarahaan ja lakisääteisiin sivukuluihin. 

Talkootyö

Hankkeen yksityiseen rahoitukseen voi sisällyttää vastikkeetonta työtä (=talkootyö).

Vastikkeettoman työn arvo on 20 € henkilötyötunti. Jos työssä käytetään traktoria tai siihen rinnastettavaa konetta, tulee tähän lisäksi vielä 40 € konetyötunti. Vastikkeettoman työn tekijän tulee olla vähintään 15-vuotias.

Huom! Vastikkeeton työ on sekä hankkeen kustannus että osa rahoitusta. Vastikkeeton työ tulee aina laskea mukaan hankkeen kokonaiskustannuksiin edellä mainittujen tuntihintojen perusteella.

Arvio vastikkeettoman työn laadusta ja määrästä

Yllä oleva lomake tulee täyttää ja liittää Hyrrässä täytettävään rahoitushakemukseen, mikäli hankkeessa on vastikkeetonta työtä.

Hankkeen kesto

Hankkeen toteutusajassa tulee ottaa huomioon rahoituskauden päättyminen. Rahoituskausi päättyy v. 2027.

Valintakriteerit ja hakeminen Hyrrässä

Leader Suupohjan hallitus arvioi hankehakemukset valintakriteerien perusteella.

Hankehaku tapahtuu sähköisen Hyrrä-järjestelmän (avautuu uuteen välilehteen)  kautta. Vain sähköinen haku on mahdollinen. Hyrrän käyttöä varten tarvitaan yhdistyksen nimenkirjoitusoikeudellisille Suomi.fi-valtuudet Hyrrään.

Päätöksen hankkeen rahoituksesta tekee Leader Suupohjan hallitus, jonka jälkeen Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus tekee hankkeelle laillisuustarkastuksen ja virallisen rahoituspäätöksen.

Lisätietoja

Yleishyödyllisiin kehittämishankkeisiin liittyvissä ideoissa ja kysymyksissä voit ottaa yhteyttä kehittämisasiantuntija Mirka Kuroseen mirka(at)leadersuupohja.fi, 0400 474 880.

Ohjeita ja lomakkeita

(Alla olevat linkit avautuvat uusiin välilehtiin.)