Yhdistyksen säännöt

1.   NIMI JA KOTIPAIKKA

Yhdistyksen nimi on Suupohjan Kehittämisyhdistys ry. Yhdistys voi käyttää toiminnassaan nimeä Leader Suupohja. Kansainvälisissä yhteyksissä voidaan käyttää epävirallista nimeä Suupohja Development Association.

Yhdistyksen kotipaikka on Isojoki. Yhdistyksen kokoukset voidaan pitää myös kotipaikkakunnan ulkopuolella

2.   TOIMINTA-ALUE

Yhdistyksen toiminta-alue käsittää Isojoen, Karijoen ja Teuvan kunnat sekä Kauhajoen ja Kurikan kaupungit.

3.   YHDISTYKSEN TARKOITUS

Yhdistyksen tarkoituksena on kannustaa toiminta-alueensa asukkaita, yrityksiä, yhteisöjä ja säätiöitä yhteistyöhön alueensa kehittämiseksi ja maaseudun elinvoimaisuuden parantamiseksi sekä lisätä maaseudun kehittämiseen liittyvää osaamista ja kokemustenvaihtoa eri maaseutualueiden välillä kansainvälinen yhteistyö mukaan lukien.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys:

1. Osallistuu maaseudun kehittämisohjelmien toteuttamiseen paikallisia voimia ja omatoimisuutta hyödyntäen.
2. Tekee yhteistyötä asukkaiden, yritysten, yhteisöjen, ja muiden organisaatioiden kanssa.
3. Laatii ja toteuttaa kehittämissuunnitelmia.
4. Neuvoo ja opastaa toiminta-alueensa asukkaita, yrityksiä, yhteisöjä ja muita organisaatioita maaseudun kehittämiseen liittyvissä asioissa.
5. Järjestää toiminta-alueellaan koulutus-, neuvonta- ja tiedotustilaisuuksia.
6. Toimii maaseudun kehittämisasioissa jäsentensä yhteistyöelimenä.
7. Tekee aloitteita eri viranomaisille.
8. Harjoittaa tiedotus- ja julkaisutoimintaa.
9. Tekee maaseudun kehittämiseen liittyviä selvityksiä.

Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi järjestää huvitilaisuuksia sekä toimeenpanna rahankeräyksiä ja arpajaisia. Yhdistys voi ottaa vastaan lahjoituksia, avustuksia ja testamentteja sekä omistaa ja hallita toimintaansa varten tarpeellista kiinteää ja irtainta omaisuutta.               

4.   JÄSENYYS JA JÄSENMAKSUT

Yhdistyksen varsinaisia jäseniä voivat olla yhdistyksen toiminta-alueella toimivat oikeustoimikelpoiset yhteisöt ja säätiöt sekä toiminta-alueen kehittämisestä kiinnostuneet yksityiset henkilöt. Yhdistyksellä voi olla kannatusjäsenenä yksityinen henkilö tai oikeustoimikelpoinen yhteisö.

Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.

Hallitus hyväksyy yhdistyksen jäsenet ja pitää heistä jäsenluetteloa. Kannatusjäsenellä on yhdistyksen kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus, mutta ei äänioikeutta. Jäsenmaksujen suuruudesta päättää yhdistyksen vuosikokous. Maksut voivat olla eri suuruisia varsinaisina jäseninä olevien yksityishenkilöiden, yhteisöjen, säätiöiden ja kannatusjäsenten osalta.

Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle. Jäsen voi erota myös ilmoittamalla siitä yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi.

Yhdistyksen hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai on muuten jättänyt täyttämättä ne velvollisuudet, joihin jäsen on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa tai yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

5.   HALLITUS

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus. Hallitukseen kuuluu vähintään 9 ja enintään 15 varsinaista jäsentä. Hallituksen varsinaisille jäsenille valitaan henkilökohtainen varajäsen. Ennen varsinaisten jäsenten ja varajäsenten valintaa vuosikokous vahvistaa hallituksen varsinaisten jäsenten ja varajäsenten lukumäärän.

Hallituksen varsinaisten jäsenten keskuudesta vuosikokous valitsee hallituksen puheenjohtajan vuodeksi kerrallaan. Puheenjohtajana voi toimia enintään neljä vuotta peräkkäin. Hallituksen varsinaisten jäsenten ja varajäsenten toimikausi on vuosi. Hallituksen varsinaisten jäsenten yhtäjaksoinen enimmäisaika hallituksessa ei saa olla pidempi kuin kuuden toimikauden mittainen. Puheenjohtaja- ja varajäsenvuosia ei lasketa hallituksen jäsenen toimivuosiin.

Yhdistyksen hallituksen kokoonpanon tulee olla edustukseltaan sellainen, että varsinaiset jäsenet ja varajäsenet edustavat tasapuolisesti alueella asuvia yksityisiä henkilöitä, alueella toimivia yhteisöjä, yhdistyksiä, yrityksiä ja julkisyhteisöjä. Hallituksen varsinaisia jäseniä ja varajäseniä tulee olla kaikista toimialueen kunnista.

Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan, ja keskuudestaan tai ulkopuolelta sihteerin, toiminnanjohtajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan ja hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään kaksi kolmannesta hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan mielipide, vaaleissa kuitenkin arpa.

Hallitus asettaa keskuudestaan työjaoston, johon kuuluu hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä kolmesta viiteen hallituksen varsinaista jäsentä. Työjaoston puheenjohtajana toimii hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtajana hallituksen varapuheenjohtaja. Työjaosto hoitaa hallituksen alaisuudessa hallituksen määräämät asiat. Työjaoston toimikausi on sama kuin hallituksenkin. Työjaoston kokouksissa noudatetaan samoja sääntöjä kuin hallituksenkin kokouksissa.

Yhdistyksen hallitus voi tarvittaessa asettaa apunaan toimivia toimiala- tai sektorikohtaisia työryhmiä, joihin kuuluu vähintään yksi hallituksen varsinainen jäsen.

Yhdistyksen hallitus voi tarvittaessa kutsua hallituksen työjaostoon sekä toimiala- ja sektorikohtaisiin työryhmiin myös asiantuntijajäseniä yhdistyksen ulkopuolisista henkilöistä.

Hallituksen, työjaoston ja työryhmien jäsenten palkkioiden ja matkakorvausten suuruuden päättää yhdistyksen vuosikokous. Asiantuntijapalkkioiden suuruudesta päättää yhdistyksen hallitus. 

6. YHDISTYKSEN NIMEN KIRJOITTAMINEN

Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja ja toiminnanjohtaja kumpikin yksin, tai hallituksen varapuheenjohtaja ja hallituksen määräämä hallituksen varsinainen jäsen kaksi yhdessä.

7. TILINTARKASTAJAT

Yhdistyksellä on vuosikokouksen hallituksen toimikaudeksi valitsema yksi auktorisoitu tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö sekä yksi auktorisoitu varatilintarkastaja tai varatilintarkastusyhteisö.

8. TILIKAUSI JA TILINTARKASTUS

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava tilintarkastajalle viimeistään kolme viikkoa ennen vuosikokousta. Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta.

9. KOKOUSTEN KOOLLE KUTSUMINEN

Yhdistyksen kokoukset kutsuu koolle hallitus. Kokouskutsu on toimitettava viimeistään seitsemän (7) päivää ennen kokousta lähettämällä kutsu kirjallisena jäsenille ja julkaisemalla kutsu toiminta-alueella ilmestyvässä sanomalehdessä.

10. YHDISTYKSEN KOKOUKSET

Yhdistyksen kokoukseen voi osallistua hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä myös
reaaliaikaisesti tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla. Osallistuminen
todennetaan ääni- tai kuvayhteyttä käyttäen

Yhdistyksen vuosikokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä ennen huhtikuun loppua.

Ylimääräinen kokous pidetään, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta vaatii. Kokous on pidettävä 30 päivän kuluessa vaatimuksen esittämisestä.

Yhdistyksen kokouksessa jokaisella varsinaisella jäsenellä on yksi ääni.

Yhdistyksen päätökseksi tulee, ellei näissä säännöissä toisin määrätä,

1. se mielipide, jota on kannattanut yli puolet äänestyksessä annetuista äänistä,
2. äänten mennessä tasan se mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja ilmoittaa kannattavansa, vaaleissa kuitenkin arpa,
3. sääntöjen muuttamista, yhdistyksen purkamista tai yhdistyksen omaisuuden pääosan luovuttamista koskevassa asiassa se mielipide, jota on kannattanut vähintään kolme neljäsosaa (¾) annetuista äänistä.

Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta.

11. VUOSIKOKOUS

Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. kokouksen avaus,
2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa,
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys,
5. esitetään tilinpäätös, hallituksen vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto,
6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille,
7. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä jäsenmaksujen suuruus
8. vahvistetaan hallituksen jäsenten lukumäärä seuraavalle toimikaudelle, valitaan hallituksen varsinaiset ja varajäsenet ja valitaan hallituksen puheenjohtaja jäseniksi valittujen keskuudesta,
9. valitaan yksi tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö sekä yksi varatilintarkastaja tai varatilintarkastusyhteisö
10. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kokouksen käsiteltäväksi, on hänen siitä kirjallisesti ilmoitettava hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

12. YHDISTYKSEN PURKAUTUMINEN

Yhdistyksen purkautuessa tai jos se lakkautetaan, yhdistyksen purkamisesta päättävä kokous määrää tavan, jolla varat käytetään yhdistyksen toimintaan läheisesti liittyvän tarkoituksen edistämiseksi.