Vuoristosta suomaaksi – Lauhanvuori-Hämeenkangas Geoparkin syntymistä ja kehittymistä tuettiin myös Leader-varoin
Lauhanvuoren kansallispuisto on yksi merkittävimmistä matkailukohteista Suupohjan alueella. Suomessa on yhteensä viisi UNESCON Geopark -statuksen saanutta aluetta. Lauhanvuoren kansallispuisto oli toinen, jolle kyseinen status Suomessa myönnettiin kesällä 2021. Sellainen voidaan myöntää geologisesti ainutlaatuiselle alueelle. Ainutlaatuisuus tarkoittaa, että alueella on kansainvälisesti arvokkaita kallio- tai maaperän rakenteita ja muodostumia. Kaikilla Geoparkeilla on oma geologinen teemansa. Lauhanvuori – Hämeenkangas UNESCO Global Geoparkilla se on kehitys muinaisesta vuoristoseudusta laakeaksi suomaaksi.
Alueen matka Geoparkiksi on ollut monivaiheinen ja pitkä. Geopark-alueen kohteiden infrastruktuuria ja palveluita on kehitetty myös useamman Leader-hankkeen voimin. Leader Suupohja on ollut mukana rahoittamassa kahta Metsähallituksen hakemaa matkailuinfra-hanketta vuosien 2016-2018 aikana: 1) Lauhanvuoren Geopark-projektialueen matkailuinfran kehittäminen sekä 2) Katikankanjonin, Kauhanevan ja Susiluolan Geopark-projektialueen matkailuinfran kehittäminen.
Lauhavuorelle kohdistuneessa hankkeessa parannettiin alueen geo- ja luontokohteiden saavutettavuutta ja retkeilypalveluja.
Lauhanlaelle ja Spitaalijärvelle tehtiin uusi rakenteita ohjaamaan kulkemista. Palaneen kämpän tilalle rakennettiin parilaavu nuotiopaikkoineen, ja Lauhan kämpän alueen sauna, varasto ja hevostalli muokattiin varaustupakäyttöön. Kärkikeitaan kämpästä rakennettiin autiotupa, Spitaalijärvelle rakennettiin keittokatos ja Ahvenlammin taukopaikan rakenteet siirrettiin uuden rengasreitin varteen, jonne rakennettiin myös laavu ja kaivo (Leikkistenkangas). Samalla suunniteltiin ja rakennettiin uudet ympyräreitit eri harrastusmuodoille, rakennettiin pitkoksia ja maa-ainespolkuja sekä hankittiin maastoviitat. Lauhanvuorelta ja sen ympäristöstä löytyy hankkeen myötä myös GeoBike-polkupyöräreitti.
Katikankanjonin, Kauhanevan ja Susiluolan alueen hankkeessa Katikanjoniin Kauhajoelle rakennettiin 2 km mittainen rengasreitti, Katikankierros. Alueelle rakennettiin taukopaikka, laavu nuotiopaikkoineen sekä liiterikäymälä. Parkkipaikalle johtavaa liittymää levennettiin, ja reitille johtavalle tielle/polulle rakennettiin puomi estämään luvatonta liikennettä.
Kauhanevan kansallispuistoon Nummikankaan puolelle rakennettiin uusi luontotorni. Arkeologi laati Kyrönkankaan museotielle hoito-ohjeet ja tietä kunnostettiin kansallispuiston sisällä yhteistyössä Freshabit Life -hankkeen kanssa. Lisäksi rakennettiin lankkupolku suo-osuudelle samalla kun kuivempia kohtia sorastettiin. Alueelle laadittiin viitoitussuunnitelma ja toteutettiin viitoitus.
Karijoen Susiluolalle rakennettiin kota, invakäymälä ja luontotorni. Tienvarsiopaste ohjaa nyt oikeaan paikkaan ja maastoviittoja lisättiin luolan ja tornin väliin. Luolalle johtaa nyt rakennettu reitti.
Löydä LH Geopark Suupohjassa -hankkeessa vahvistettiin Geoparkin näkyvyyttä, saavutettavuutta ja vetovoimaa. Hankkeessa tehtiin opastus- ja näyttelyratkaisuja sekä kuntakeskustoihin, teiden varsille sisääntuloväylöille ja käyntikohteisiin sekä parannettiin alueen yhteistä viestintää ja ilmettä tukien kestävää matkailua ja paikallisidentiteettiä.
Tärkeimpiin kulttuurikohteisiin tehtiin opasteet, joissa on QR-koodit syventävään tietoon. Matkailijan tarvitsemien palvelujen opastus luontokohteissa integroitiin QR-koodien avulla kuntakeskustojen ja joidenkin matkailupisteiden opasteisiin.
Myös muita rahoitettuja hankkeita Lauhavuori-Hämeenkangas Geoparkiin liittyen on toteutettu alueiden välisenä yhteistyönä Leader Pohjois-Satakunnan kanssa.
- Lauhanvuori Geopark-alueen palvelujen kehittäminen
- Suokansan sydänmailla, Geopark-ympäristökasvatushanke
- Geopark kestävästi kohti Unescoa
- Geoparkin tarina matkailutuotteeksi
- GEOedu
- Suon tarina -elokuvan kehittelyvaihe
Leader-rahoituksen merkitys Lauhanvuori–Hämeenkangas Geoparkin kehittämisessä
Lauhanvuori–Hämeenkangas Geoparkin kehittyminen UNESCO Global Geopark -statuksen saavuttaneeksi kokonaisuudeksi perustuu pitkäjänteiseen ja vaiheittaiseen kehittämistyöhön, jossa Leader- ja maaseuturahoituksella on ollut keskeinen rooli. Erityisesti luontomatkailuinfrahankkeet ovat parantaneet geokohteiden saavutettavuutta, turvallisuutta ja opastusta sekä luoneet edellytykset kansalliselle ja kansainväliselle matkailukäytölle.
Geoparkin toiminnanjohtaja Terttu Hermanssonin mukaan infrastruktuuri-investoinneilla oli ratkaiseva merkitys jo Geopark-statuksen hakuvaiheessa.
“Luontomatkailuinfrahankkeet ovat olleet ratkaisevassa roolissa geokohteiden saavutettavuuden, turvallisuuden ja opastuksen kehittämisessä. Ilman niitä ei olisi ollut edellytyksiä hakea UNESCO Global Geopark -statusta.”
Fyysisten rakenteiden ja reitistöjen lisäksi Leader-rahoitus on mahdollistanut Geoparkin sisällöllisen kehittämisen. Kansainväliset ympäristökasvatushankkeet sekä kestävään kehitykseen liittyvät kehittämishankkeet olivat keskeisessä roolissa sekä UNESCO Global Geopark -statuksen että Sustainable Travel Finland -merkin saavuttamisessa. Näissä hankkeissa tuotettiin muun muassa kasvatusmateriaaleja ja laadittiin Geoparkille kestävän kehityksen toimintaohjelma, joiden vaikutukset ulottuvat yksittäisiä hankekauden tuloksia pidemmälle.
Leader-rahoituksen merkitys korostuu erityisesti siinä, että Geopark toimii nyt laajasti hyödynnettävänä kehittämisalustana.
“Suurin arvo syntyy siitä, että Geopark on toiminnallisena alustana valmis yritysten, kuntien ja myös paikallisten asukkaiden hyödynnettäväksi – matkailussa, ympäristökasvatuksessa ja virkistyskäytössä. Tämä vaikutus kantaa pitkälle tulevaisuuteen.”
Geoparkin kehittämistyön vaikutukset eivät rajoitu matkailulliseen hyödyntämiseen, vaan ne liittyvät myös luonnon hyvinvointivaikutuksiin ja kestävään aluekehitykseen. Näiden teemojen merkityksen odotetaan vahvistuvan tulevaisuudessa, mikä lisää aiemmin tehtyjen investointien strategista arvoa.
Hermansson korostaa Leader- ja maaseuturahoituksen joustavuutta ja pitkäjänteisyyttä, jotka ovat mahdollistaneet kriittisten kehittämistoimenpiteiden toteuttamisen oikea-aikaisesti.
“Leader-rahoituksessa on ollut rohkeutta ja luottamusta siihen, että työ ei lopu hankkeiden päättyessä. Ilman Leaderien ja maaseuturahoituksen panostusta ei olisi Geoparkia eikä sitä alustaa, jolle nyt rakennetaan.”
Lauhanvuori–Hämeenkangas Geoparkin tapaus osoittaa, että Leader-rahoituksella voidaan saavuttaa merkittäviä ja kauaskantoisia aluekehityksellisiä vaikutuksia, kun hankkeet kytkeytyvät selkeään pitkän aikavälin strategiaan ja yhteiseen alueelliseen tahtotilaan.
Faktalaatikko
Lauhanvuori-Hämeenkangas Geoparkia hallinnoi Lauhanvuori-Hämeenkangas Geopark ry, joka perustettiin Kankaanpäässä 10.10.2018. Perustajajäseninä ovat alueen kaikki kunnat: Honkajoki, Isojoki, Jämijärvi, Kankaanpää, Karijoki, Karvia, Kauhajoki, Kihniö, Parkano ja Siikainen. Yhdistyksen asiantuntijakumppanit ovat Metsähallitus sekä Luonnonvarakeskus Luke.
Yhdistykseen voi liittyä jäseneksi yrittäjänä, henkilönä tai kannatusjäsenenä. Yhdistyksellä on ja tulee olla budjetti aina neljäksi vuodeksi takaamaan jatkuvuutta ja selkeät toimintaan liittyvät suunnitelmat. Lisäksi yhdistyksellä tulee olla palkattua henkilöstöä vähintään 1,5, joista toinen on geologi.
Geoparkia ei voi hallinnoida yksityinen yritys vaan esimerkiksi yhdistys tai kehitysyhtiö. Lauhanvuori-Hämeenkangas Geopark yhdistyksen kotipaikkana on Kankaanpää, yhdistyksen toimisto sijaitsee Parkanossa Luken tiloissa ja matkailuhankkeita hoidetaan Kauhajoelta.