Hanketuet tuovat elinvoimaa, hyvinvointia ja turvallisuutta maaseudulle
Leader-ryhmien rahoittamat kehittämis- ja investointihankkeet yleishyödyllisille toimijoille ovat keskeinen työkalu maaseudun elinvoiman ja hyvinvoinnin vahvistamisessa. Niiden avulla parannetaan maaseudun palveluja, kasvatetaan yhteisöllisyyttä ja osallisuutta sekä luodaan viihtyisiä asuin- ja toimintaympäristöjä. Samalla hankkeet tukevat kestävää kehitystä, ilmastotavoitteita ja kokonaisturvallisuutta, mikä on entistä tärkeämpää muuttuvassa maailmassa.
Kohti kestävää ja turvallista tulevaisuutta
Leader-rahoitus ei ole pelkkää taloudellista tukea – se on investointi ihmisiin, yhteisöihin ja ympäristöön. Sitä tarvitaan, jotta maaseutu säilyy elinvoimaisena ja turvallisena myös tulevaisuudessa. Hankkeiden vaikutukset näkyvät monella tasolla, lyhyemmällä ja pidemmällä aikavälillä.
Eteläpohjalaiset Leader-ryhmät Aisapari, Kuudestaan, Liiveri ja Suupohja ovat parhaillaan käynnissä olevan rahoituskauden aikana rahoittaneet jo huikean määrän yleishyödyllisiä hankkeita erilaisille toimijoille.
228 eri hakijataholle on rahoitettu yhteensä 304 hanketta. Niihin myönnetty julkinen tuki on yhteensä 9,6 miljoonaa euroa.
Hankehakijoissa enemmistönä ovat ylivoimaisesti yksityiset toimijat, kuten rekisteröidyt yhdistykset (95 %), pientä osuutta edustavat liiketoimintaa harjoittavat yhdistykset (3 %) ja muut toimijat, kuten osuuskunnat ja vesiosuuskunnat (2 %).
Yksityisten toimijoiden suuri määrä kertoo aktiivisuudesta ja vahvasta paikallisesta sitoutumisesta, mikä onkin yksi Leader-toiminnan perusperiaatteista. Julkiset toimijat, kuten kunnat, oppilaitokset, kehitysyhtiöt ja seurakunnat ovat yleensä mukana laajempia kokonaisuuksia kehittävissä hankkeissa.
Kokonaisturvallisuuden asialla
Nykyajassa korostuu erityisesti se, miten Leader-rahoituksella lisätään turvallisuutta, huoltovarmuutta ja energiaomavaraisuutta myös erilaisissa poikkeusoloissa.
Leader-rahoitus on ollut keskeinen mahdollistaja turvallisuuteen ja varautumiseen liittyville investoinneille ja kehittämistoimille. Ilman tukea maaseudun yhdistykset (esim. kyläyhdistykset, metsästysseurat, pelastus- ja reserviläisyhdistykset) ja vesiosuuskunnat eivät olisi voineet toteuttaa näitä hankkeita.
Kuluvan ja edellisen ohjelmakauden aikana tällaisia hankkeita on rahoitettu yhteensä 141 kappaletta. Näiden hankkeiden kokonaisrahoitus on yhteensä 4,4 miljoonaa euroa.
Valtaosa turvallisuuteen ja varautumiseen liittyvistä hankkeista on ollut investointeja. Yhdistykset, ja pienemmässä määrin myös yritykset, ovat investoineet erityisesti turvallisuutta lisääviin laitteisiin (mm. sydäniskurit, erilaiset valvonta- ja hälytysjärjestelmät, paloilmaisimet), vesihuoltoon (pumppaamot, vedenottamot), varavoiman varmistamiseen (aggregaatit), ampuratoihin ja niiden välineistöön (ratalaitteet, simulaattorit, turvalaitteet), metsästysmajoihin ja lahtivajoihin sekä elintarviketurvallisten tilojen rakentamiseen ja varustamiseen.
Asukkaille kylissä ja keskustoissa on tarjottu lisäksi koulutusta sekä turvallisuus- että varautumisasioissa erityisesti maakunnallisten kylähankkeiden kautta. Hankkeet ovat saaneet rahoituksen E-P ELY-keskuksesta ja toteutuksesta ovat vastanneet E-P Leader-ryhmät. Hankkeissa on mm. järjestetty 72h-koulutuksia, opastettu elvytykseen ja sydäniskurin käyttöön, laadittu yhdessä kylien kanssa kyläkohtaisia varautumissuunnitelmia ja aktivoitu osallistujia Vapaaehtoisen pelastuspalvelun (Vapepa) toimintaan.
Nyt käynnissä olevassa 4K – Kyvykkäät ja kestävät kumppanikylät -hankkeessa rakennetaan Etelä-Pohjanmaalle kyläturvallisuuden mallia, joka ulottuu maakunnan tasolta kylän arkeen.
Maakunnallisena projektiryhmänä toimii kyläturvallisuusryhmä, jossa pelastuslaitos, kunnan valmiuspäällikkö, suojelulohkojen edustus, Eteläpohjalaiset kylät, SPR/Vapepa ja Leader-ryhmien kyläkehittäjät linjaavat yhteistä kyläturvallisuuden ja varautumisen suuntaa sekä tukevat kuntia ja kyliä.
Seuraavalla tasolla ovat kuntakohtaiset kyläturvallisuuspöydät, joissa kunnan viranhaltijat, pelastuslaitos, seurakunta, 3. sektori (mm. metsästäjät, reserviläiset) ja kylien edustajat sopivat rooleista, tiedonkulusta ja komentoketjusta sekä varmistavat viestinnän toimivuuden häiriötilanteissa (esim. kyläradiot ja varayhteydet verkkoon).
Kyläkohtaisesti perustetaan omia kyläturvatiimejä, joissa kyläläiset jakautuvat selkeisiin vapaaehtoisrooleihin (koordinaattori, viestintä, ensiapu, alkusammutus, naapuriapu, muonitus, vesihuolto, henkinen tuki ym.) häiriötilanteita varten.
Hankkeessa kehitetään myös valtakunnallista Kylävara-konseptia, joka on laajennettu Kotivara 72 h kylätasolle. Kylävarassa kylätalosta kehitetään valmiuskeskus, jolle määritellään varustetaso (lämpö ja sähkö, vedensaanti, majoitus- ja muonitusvalmius, ensiapu ja viestintävälineet), jotta asukkaat voidaan turvata poikkeusoloissa.
Kehittämisasiantuntija
Mirka Puska