Ilmassa oli innokkuutta ja toiveikkuutta
Paavo Mattila
Kuulin ensimmäisen kerran EU-rahastoista ja Leaderista, kun olin aloittanut tradenomiopinnot Kauhavalla Yrittäjien ammattikorkeakoulussa vuonna 1993 ja päässyt käymään Brysselissä. Matka liittyi Venäjän-kaupan koulutukseen.
Kurssin päätyttyä näin lehdessä ilmoituksen, jossa Suupohjan Kehittämisyhdistys haki työntekijää. Sana ”Leader” kiinnitti huomioni. Hain paikkaa, vaikka tradenomiopinnot olivat vielä kesken. Se oli jännää aikaa, uutta ja innovatiivista. Toimipaikka oli Isojoella, ja sain ryhtyä vähän kuin saarnamieheksi ja kiertäväksi lähettilääksi. Pitkin kyliä pidettiin infotilaisuuksia. Asia kiinnosti, ja tilaisuuksissa oli paljon väkeä. Lehdistökin oli aina paikalla. Ei mennyt kauaa, kun joka kunnantalolle laitettiin vastaanotto.”
Rautalangasta piti vääntää
”Ilmassa oli innokkuutta ja toiveikkuutta. Olihan se ihmeellistä, kun maallikoille annettiin rahaa ja ne saivat päättää asioista. Osa epäili. Ajatteli, ettei ilmaista rahaa ole olemassa ja että tässä on jokin koira haudattuna.
Rautalangasta piti vääntää, mistä on kyse. Aika äkkiä opin, että asioista pitää puhua kansantajuisesti eikä hienoilla sanakäänteillä.
Kunnissa oli alusta lähtien innovatiivisia ja asiaan uskovia ihmisiä, jotka veivät viestiä päättäjille. Kinnarin Sirpa oli kehittämisyhdistyksen puheenjohtaja ja hän sai kaikki innostumaan. Kokouksissa istuttiin usein puoleen yöhön miettimässä hankkeita. Yhteistyö kuntien kanssa toimi hyvin jo alkumetreiltä asti. Kunnissa ymmärrettiin, että vastinraha tulee moninkertaisesti takaisin ja kehittämisyhdistyksen hallitukseen oli täysi luotto.”
On saatu mitä on haettu
”Hankkeista ovat jääneet mieleen kylätuvat, joista tuli matalan kynnyksen tietotupia. Leader-rahoituksella hankittiin tietokoneita. Pikkuhiljaa ihmisillä alkoi olla omia tietokoneita, ja tietotupatoiminta hiipui. Meidän kyläagenttikoulutusta kopioitiin ympäri Suomen. Se oli hyvä nimi, jonka Peltoniemen Johanna taisi keksiä. Kyläagentit olivat kylien yhdyshenkilöitä ja viestinviejiä. Syntyi lukemattomia yrityshankkeita. Tarvittiin vain alkukipinä ja uskonvahvistusta. Monta hakemusta olisi jäänyt tekemättä ja rahoitusta saamatta kehittämistoimintaan, jos ei yrittäjiä ja yhdistysten väkeä olisi kädestä pitäen autettu ja potkittu matkaan.
Ohjelmakaudet ovat aina olleet oma haasteensa. Jokainen uusi kausi on tuonut uutta problematiikkaa ja uuden ohjelman kasaaminen on ollut kova vääntö. Kausien liittäminen toisiinsa oli haastavaa. Tietojärjestelmien kanssa tuli ongelmia. Kun niitä uudistettiin, aina oli pieni pelko, ettei järjestelmä toimi uuden kauden alettua. Rahat ovat olleet myöhässä, ja on pitänyt selitellä. Suupohja on kuitenkin menestynyt kautta aikojen hyvin. On saatu mitä on haettu. Meidät on noteerattu ja meihin on uskottu.”
Paavo Mattila työskenteli yhteensä 19 vuotta Suupohjan Kehittämisyhdistyksessä kehityssuunnittelijana, Leader-koordinaattorina sekä vuodet 2007-2020 toiminnanjohtajana.