Toimiston pelinikkari

Leader Suupohjan toimiston naisvoittoista väkeä tasapainottaa tällä hetkellä yksi mies, FINEST Media -hankkeen hankesuunnittelija Janne Taipaleenmäki. Tämä porukan juniori on työskennellyt Leaderissa eripituisissa työsuhteissa erilaisissa tehtävissä jo alkuvuodesta 2017 lähtien. Alkujaan Janne tuli mukaan työkokeiluun ja osoitti tuolloin omat vahvuutensa erityisesti ICT- tehtävissä ja graafisessa suunnittelussa. Kun näihin taitoihin yhdistettiin mm. idearikkaus ja kiinnostus pelimaailmaan sekä nuorten parissa tehtävään työhön, ei tätä kaveria tohdittu päästää hyppysistä.

Sen lisäksi, että Janne tuo huonoja vitsejä kahvipöytään (omien sanojensa mukaan, toim. huom.) sekä tietotaitoa tekniikan kanssa painiskeluun, on hänen roolinsa työyhteisössä tärkeä myös uuden, nuorekkaan näkökulman tuomisessa käytännön työhön.

– Tämä työ on antanut minulle mahdollisuuden edetä työurallani, toteuttaa itseäni työn kautta sekä tutustuttanut uusiin ihmisiin. Työympäristö meillä on ehdoton ykkönen. Toimiston väki ei pelkää kokeilla uutta, joten kaikenlainen ideointi on tervetullutta. Työskentely muiden samoista aiheista kiinnostuneiden ja innostuneiden kanssa saa minutkin innostumaan, listaa hän työnsä parhaita puolia.

FINEST Media on nuorisohanke, jonka teemoina ovat mm. media- ja pelikasvatus. Aiemmin pelaaminen ja pelaamisen livestriimaaminen on kuulunut Jannen vapaa-aikaan, mutta uuden hankkeen myötä siitä on tullut myös osa työnkuvaa. Vaikka pelaaminen on ollut tärkeä harrastus jo kauan, parasta vastapainoa työlle kuitenkin on frisbeegolf, jota hän harrastaa aktiivisesti viikoittain.

– Frisbeegolf hyvää vastapainoa töissä tietokoneella istumiselle. Laji on erittäin kovassa nousussa, ja Suomi kukoistaa siinä ykkösenä harrastajamäärässään asukasta kohti.

Harrastukset liittyvät vahvasti myös hänen tulevaisuuden suunnitelmiinsa. 10 vuoden päästä hän näkee itsensä esimerkiksi järjestämässä jonkinlaisia tapahtumia omien harrastustensa piiristä. Ehkä pelitapahtumia nuorille ja nuorenmielisille tai jotain frisbeegolfiin liittyen. Siihen mennessä hän on mahdollisesti toteuttanut myös haaveensa japanin kielen oppimisesta. Japanin kieli ja kulttuuri on kiinnostanut, mutta vielä sen opiskelu Suupohjassa ei ole ollut mahdollista.

Maaseudulla elämisen parhaiksi puoliksi Janne listaa turvallisuuden tunteen ja ympäristön, jossa yhteisöllisyys merkitsee paljon. Tärkeää on myös luonto, joka mahdollistaa harrastusten lisäksi myös yrittämisen.

– Toivottavasti maaseutu on tulevaisuudessa sellainen asuinympäristö, jossa on hyvien kulkuyhteyksien lisäksi myös hyvät etätyöskentelyn ja -opiskelun mahdollistavat yhteydet, summaa hän toiveet asuinympäristönsä tulevaisuudesta.

Janitan erilainen kesätyöpesti

Muutaman vuoden tauon halusimme tarjota kesätyöpestin aktiiviselle nuorelle Leader-toimistossa. Meillä kävi onni, kun saimme tiimimme vahvistukseksi touko-kesäkuun ajaksi kauhajokelaisen Janita Mäkelän. 

Kuka olet?

-Olen Janita Mäkelä, 19-vuotias kevään 2020 ylioppilas. Asun Kauhajoella, Kalkunmäessä, yhdessä perheeni ja kahden koiran kanssa. Vapaa-aikaani vietän usein metsässä lenkkeillen ja töitä tehden mm. 4H-yrittäjänä. Vapaapäivät vietän mökillämme Kristiinankaupungissa meren rannalla.

Mikä sai sinut kiinnostumaan Leader Suupohjan kesätyöntekijän paikasta?

-Olin aikanani Kauhajoen nuorisovaltuuston edustajana Leader Suupohjan kv-tiimissä. Nuorisovaltuuston ja Leaderin yhteistyön ansiosta minulle avautui keväällä 2019 mahdollisuus osallistua Kiikarissa kansainvälisyys -hankkeen Strasbourgin opintomatkalle. Kv-tiimin ja opintomatkan kautta sain tutustua Leader Suupohjan toimintaan sekä henkilöstöön ja ennen kaikkea huomata heidän toimintansa merkityksellisyyden. Positiivisten kokemuksieni myötä syntyi ajatus mahdollisesta kesätyöstä Leaderillä -siltä istumalta päätinkin ottaa asiasta selvää!

Millaisia työtehtäviä olet kesätyösi aikana tehnyt?

-Pääsääntöisesti kesätyöni aikana olen työskennellyt FINEST Media -hankkeen parissa kontaktoiden nuoria ja luomalla sisältöä sosiaalisen median kanaviin. Nuorisohankkeessa työskentelyn lisäksi olen auttanut muita työntekijöitä heidän hankkeissaan ja muissa työtehtävissä, kuten papereiden ja kansioiden läpikäymisessä ja niiden arkistoimisessa.

Millaisia tulevaisuuden suunnitelmia sinulla on?

-Lukion jälkeen aion pitää välivuoden työskennellen ja asuen Turussa yhdessä koirani ja poikaystäväni kanssa. Tulevaisuudessa aion hakea opiskelemaan yliopistoon valtio-oppia, sillä yhteiskunnalliset sekä poliittiset ilmiöt kiinnostavat minua kovasti.

Millä kolmella adjektiivilla kuvailisit Leader Suupohjaa?

-Kuvailisin Leader Suupohjaa ja heidän henkilöstöään:

AURINKOISEKSI, sillä työpaikallamme vallitsi aina positiivinen ja iloinen ilmapiiri
REILUKSI, sillä kaikki työpaikalla auttoivat toisiaan ja kaikille oli samat säännöt
KEHITTÄVÄKSI, sillä opin kesätyöni aikana monia uusia asioita ja sain paljon vinkkejä esimerkiksi kuvien käsittelyyn ja visuaaliseen ilmeeseen liittyen

Leader-tilannekatsaus – Kuluvan vuoden rahat nyt jaettu!

Nyt eletään ohjelmakauden 2014-2020 viimeistä varsinaista rahoitusvuotta ja kaikkien hankkeiden osalta on tarkoitus tehdä viralliset rahoituspäätökset vuoden loppuun mennessä. Hankkeiden toteutusaika voi jatkua 31.12.2022 asti. Leader Suupohjalla oli tälle vuodelle julkista rahoitusta jaettavana noin 1,1 M€ ja koko summa on saatu jo sidottua.

Toukokuun hallituksen kokouksessa oli käsiteltävänä ennätysmäärä hankehakemuksia ja valitettavasti kaikille hankkeille ei rahoitusta riittänyt. Hankkeita arvioitaessa suosittiin erityisesti strategian toteutumista tukevia hankkeita ja uusia hakijoita. Kokouksessa tehtiin myönteinen rahoituspäätös 11 hankkeelle.

Nykyinen ohjelmakausi päättyy lopullisesti 31.12.2023. Ohjelmakausien väliin on tulossa todennäköisesti kahden vuoden siirtymäkausi mutta sen osalta ei tarkempia tietoja tai ohjeita ole vielä saatu. Rahoitusta on kuitenkin siirtymäkaudellekin tulossa.

Uusi ohjelmakausi on tämänhetkisten tietojen mukaan alkamassa 1.1.2023 ja ohjelmakauden valmistelu on jo alkanut. Haku paikalliseksi Leader-ryhmäksi on kaksivaiheinen ja ensimmäisen vaiheen haku päättyy keväällä 2021. Haun ensimmäisessä vaiheessa mm. muodostetaan Leader-ryhmien toiminta-alueet ja tehdään alueelle tarve- ja voimavara-analyysi.

Vuoden 2020 viralliset rahoituspäätökset

Leader Suupohjan hallituksen hyväksymistä hankkeista 24 on saanut tämän vuoden puolella myönteisen rahoituspäätöksen Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselta.

Päätöksen saaneet hanketuet:

1. Vesikiitäjät Kurikka ry: Vauhtia ja vetovoimaa, Kurikka
2. Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä: Tulevaisuuden koulutusyhteistyön selvityshanke, Isojoki, Karijoki, Teuva ja Kauhajoki
3. Rasti-Kurikka ry: Suunnistuskarttahanke, Kurikka
4. Suupohjan Kehittämisyhdistys ry: SE to NW: ESTFIN Tourist trails, Suupohja
5. Kärjenkosken Kyläseura ry: Keittiöremontti, Isojoki
6. Isojoen kunta: Kangasjärven leirintäalueen kehittämishanke, Isojoki
7. Nummikosken Kyläseura ry: Nummikosken kylätalo, Kauhajoki
8. Kauhajoen Metsästysseura ry. Jäähdytyslaitteisto jahtivajalle, Kauhajoki
9. Teuvan kunta: Teuvabiilillä toimintaa!, Teuva
10. Kauhajoen Metsästysseura ry: Saunakämppä kuntoon, Kauhajoki
11. LC Logistics Center Oy: Kasvua elintarviketeollisuuden investoinneista (yritysryhmä)

Päätöksen saaneet yritystuet:

1. Lindfors Finland Oy: Liiketoimintakonseptin muuttaminen palveluliiketoim., Kauhajoki
2. Steel-Bull Oy: Levytyöstökeskus investointi, Teuva
3. Jukka Leppäniemi Oy: Yritystoiminnan laaja-alaistaminen, Teuva
4. Jukka Leppäniemi Oy: Laite- ja ohjelmainvestointi, Teuva
5. JamTop Oy: Tarkistuspyörösahainvestointi, Kauhajoki
6. LogSteel Oy: LogSteel Oy:n investointitukihanke, Teuva
7. KH-Teräs: Traktorin takalanamalliston tuonti markkinoille, Isojoki
8. Tewatec Oy: Investointihanke, Teuva
9. Aarnituuli Ay: Tuhkaamolaajennus, Kauhajoki
10. KA Control Oy: KA Control Oy uuden liiketoiminnan käyn., Kauhajoki
11. SamSteel Oy: SamSteel Oy:n investointitukihanke, Kauhajoki
12. Base Solutions Oy: BASE-liiketoiminnan uudistushanke, Kauhajoki
13. PSL Hietaranta Oy: Reunalistoittava CNC-jyrsin + kompressori laitteistoineen, Kauhajoki

Hankerekisteristä ideoita

Maaseutuvirasto pitää yllä valtakunnallista hankerekisteriä, josta voi selailla tietoja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014–2020 rahoitetuista kehittämishankkeista sekä yritystuista. Tiedot hankerekisteriin tulevat Maaseutuviraston hallinnoimasta tietojärjestelmästä ja päivittyvät kerran vuorokaudessa. Linkki hankerekisteriin

Iso kiitos kylille ja Avoimet kylät verkossa -päivään osallistuneille!

Kyläkohteita oli mukana koko maassa noin 600 ja Etelä-Pohjanmaalla noin 70 kylää!
Kaikki mukana olleet kylät löytyvät www.avoimetkylat.fi sivun kartasta. Voit vierailla kylissä virtuaalisesti ympäri Suomea tai käydä vaikkapa kesälomareissulla kiinnostavimmissa kohteista!

Teuva

Pappilankangas
Teuvan Pappilankankaalla on lenkkeily- ja retkipäivä jokaisen omin kuvioin. Voisi sanoa, että jokainen päivä Pappilankankaalla on avoimet kylät tyyppinen. Komsin kyläseuran ja Pappilankankaan yhteistyö näkyy yhteisenä haluna luoda viihtyisiä hetkiä sinulle. Taikametsä on uusin Pappilankankaan ideoista. Tervetuloa katsomaan, metsästä löytyy mm. metsän henget Onni, Aina ja Varma. Taikametsän esittelyvideo löytyy täältä

Pappilankankaan Facebook-sivu 

Horonkylä
Tervetuloa katsomaan uudistettua seurantaloamme ja tutustumaan sen toimintaan. Pieni kurkistus Horon nuorisoseuralle täällä 
Horon Nuorisoseuran Facebook 

Jurva

Jurvan kk:n Nuorisoseura ry
Esittelyvideo Jurvan Kirkonkylän Nuorisoseurasta. Viime kesänä maalattu talo on saanut hurjan kasvojen kohotuksen. Toivottavasti viihdyt hetken meidän seurassamme
Jurvan kirkonkylän nuorisoseura Facebookissa 

Jyrynkylä
Jyrynkylän esittelyä kuvin. Kylätupa ja kota kylän kokoontumispaikkoina lammen rannalla.
Jyrynkylän Facebook-sivu

Huom! Vaativat näkyäkseen Facebookiin kirjautumisen 

Isojoki

Kärjenkoski
Kärjenkoski – vehmas ja vireä jokilaakso Suupohjassa, Etelä-Pohjanmaalla. Tarinoita, kuvia ja videoita kylältä, upeat maisemat ja mm. hieno kääntyvä laavu. Videoita myös youtube-kanavalla.
Kärjenkosken Facebook-sivu 

Kiitos kehittyvä kansainvälistyminen

Juuri nyt joudumme pohtimaan uudelleen suhdettamme ja suhtautumistamme kansainvälisyyteen. Etelä-Pohjanmaalla on totuttu pärjäämään ilman ulkopuolista apua ja alueen ilmapiiri luo haasteita kansainvälistymiselle, mutta opettaako korona-aikakausi näkemään yhteistyön merkityksen ja toisten vahvuudet myös omana hyötynä.

Kansainvälistyminen on asennetta

Eteläpohjalaiset Leader-toimintaryhmät selvittivät alueen asukkaiden näkemyksiä kansainvälistymisestä. Selvitys toteutettiin teemahaastatteluna ja siihen vastasi kymmeniä kansainvälisiin hankkeisiin osallistuneita henkilöitä.

Kansainvälistyminen on haastateltavien mielessä jokapäiväistä elämää, jossa opitaan katsomaan asioita uudesta ja erilaisesta näkökulmasta. Se on kontaktien luomista yli maan rajojen, yhteyksiä, yhteistyötä, ystävyyssuhteita, uteliaisuutta ja maailmankuvan laajentamista. Se on myös arvostusta ja uuden oppimista muista kulttuureista, tavoista ja aikaansaannoksista.

Ympäristöajattelu päällimmäisenä kansainvälisyydessäkin

Haastateltavat kokevat kansainvälisyyden asennekysymyksenä eikä siinä ole kyse matkustamisen määrästä. Kansainvälisyyteen liittyy vastaajien mukaan myös kysymys ympäristön tilasta. Monen mieltä askarrutti lentomatkustuksen ympäristövaikutukset, ja siksi turhia matkoja on syytä välttää, vaikka henkilökohtaista kohtaamista ja kokemuksia ei pidäkään väheksyä.

Vastaajat ehdottavat, että kansainvälistymistä voi toteuttaa ekologisesti panostamalla digitaalisiin yhteyksiin. Korona-aika esiin nousseet digitaaliset tapahtumat, messut, konsertit ja näyttelyt tavoittavat laajan yleisön ja saavat maiden rajat häviämään.

Ympäristöystävällisyys on vastaajien mielestä yrityksille yksi kilpailukeino ja Suomi on monella sektorilla ympäristöasioissa maailman huippua. Tämä osaaminen voi toimia vientituotteena myös eteläpohjalaisille yrityksille. Haastattelujen mukaan kansakunnat ja yritykset, joilla ympäristöajattelu on sisäänkirjoitettu toimintatapa, tulevat menestymään kansainvälisesti.

Kansainväliseen leiritoimintaan osallistuneiden nuorten mukaan ilmastonmuutos ja ympäristönsuojeleminen ovat asioita, joissa tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä ja toimia kaikkialla maailmassa. Samalla nuoret haluavat tuoda esiin yksilön ja yksittäisten maan vastuuta ympäristön eteen tehtävissä toimissa.

Kehittämistä kansainvälistymisen avulla

Kansainvälistyminen antaa Suomelle taloudellista hyötyä, ammatillista osaamista, työvoimaa sekä matkailijoiden mukanaan tuomaa kassavirtaa. Kansainvälistyminen moninkertaistaa mahdollisuuksia yritys- ja kehittämistoiminnassa, tuo mielenkiintoisia haasteita ja opettaa uutta.

Nyt koronan aikana tullaan huomaamaan, miten riippuvaisia Suomessa ollaan ulkomaalaisista työntekijöistä. Tämän huomioiminen ja ulkolaisten työntekijöiden valmiuksien ja viihtyvyyden parantaminen Etelä-Pohjanmaalla on jatkossa Leader-työn mahdollisuus, todetaan kyselyjen vastauksissa.

Uudenlaisen ajattelukulttuurin oppiminen on tärkeää haastateltujen mielestä. Suomi on pieni maa, kun verrataan kansainvälisiin markkinoihin.  Jotta yrittäjyys saadaan menestymään, tarvitaan täällä laajaa yhteistyötä niin maan sisällä kuin muiden maiden kanssa.

Miksi pitäisi kansainvälistyä?

Kansainvälistyminen auttaa huomaamaan, että maaseudulla painitaan samojen ongelmien kanssa ympäri Eurooppaa.  Lisäksi se opettaa arvostamaan omaa kotimaata, suomalaista osaamista ja hyvinvointia. Samalla ymmärrys omaa maata ja kulttuuria kohtaan lisääntyy.

Maailma on pienentynyt haastateltavien mukaan niin paljon, että omaan nurkkaan tai koloon käpertyminen ei ole enää edes vaihtoehto toteaa. Mahdollisuudet ja ongelmat eivät ole enää vuosikymmeniin tunteneet maitten rajoja. Esimerkiksi EU-alue on luonteva toimintaympäristö työelämänkin kannalta, vaikka kehityskulku onkin tällä hetkellä ristiriitaista.

Useimmat vastaajat toteavat, että kansainvälistyminen avartaa. Mitä laajemmalle omasta loukosta lähtee, sitä enemmän näkee erilaisia tapoja toimia, erilaisia tapoja suhtautua omaan alaan. Ja kun poistuu omista ympyröistä, pystyy näkemään oman tekemisen asian uudessa valossa. Se tekee tosi hyvää.

Artikkeli on alunperin julkaistu Etelä-Pohjanmaan Leader-ryhmien yhteisellä sivustolla Uhoo.fi.

Leader Suupohja sai Euroopan solidaarisuusjoukkojen laatuleiman

Euroopan solidaarisuusjoukot on EU:n vapaaehtoisohjelma, joka kokoaa 18–30-vuotiaita nuoria yhteen rakentamaan parempaa yhteiskuntaa ja kehittämään samalla omia taitojaan. Nuoret voivat osallistua vapaaehtoistyöhön, suorittaa työ- tai harjoittelujakson tai toteuttaa oman solidaarisuushankkeensa.

Leader Suupohjalle on myönnetty Euroopan solidaarisuusjoukkojen laatuleima, joka tarkoittaa, että voimme toimia sekä vapaaehtoisia nuoria vastaanottavana organisaationa että vapaaehtoistoiminnan tukiorganisaationa. Vastaanottava organisaatio isännöi vapaaehtoisjaksoa ja kehittää sen ohjelman sekä opastaa ja tukee osallistujaa kaikissa vaiheissa. Tukiorganisaatio auttaa osallistujaa valmistautumaan ennen lähtöä tukemalla ja kouluttamalla häntä, ja se myös toimii välittäjänä osallistujan ja hänen vastaanottavan organisaationsa välillä ja tukee osallistujaa myös paluun jälkeen.

Lisätietoa Euroopan solidaarisuusjoukkojen toiminnasta voi lukea Opetushallituksen sivuilta.

Tarkempia tietoja Leader Suupohjan toiminnasta Euroopan solidaarisuusjoukoissa antaa kehittämissuunnittelija Mirka Mäki-Kala, mirka.maki-kala(at)leadersuupohja.fi. p. 0400 474 880

Hankekolmikolla ympäristöpanostuksia

Parin viimeisen vuoden aikana Leader Suupohjassa on panostettu ympäristö toimenpiteisiin monella saralla. Ympäristöjen uudenlaiseen käyttöön ja suunnitteluun keskityttiin Pihat ja pientareet -hankkeessa, jossa tehtyjä suunnitelmia toteutettiin paitsi yhdistysten omilla hankkeilla, myös Markit kuntoon -teemahankkeella. Energia ja turva -teemahankkeessa puolestaan paneuduttiin yhdistysten tilojen energiasäästöön ja yleiseen turvallisuuteen.

PIHAT JA PIENTAREET – ympäristösuunnitelmia yhdistyksille

Pihat ja pientareet -hankkeessa lähes 20 yhdistyksen alueelle tehtiin ympäristösuunnittelijan johdolla ympäristösuunnitelma. Suunnitelmien avulla kohennettiin esimerkiksi nuorisoseurojen pihapiirejä tai museoympäristöä suunnittelemalla muun muassa taukopaikkoja, turvarakenteita ja valaistusta. Näin kohteista saatiin toimivampia ja käytettävämpiä.

Suunnitelmat ja niiden toteuttamisstepit laadittiin siten, että ne oli mahdollista toteuttaa yhdistysten omana työnä, mutta investointeihin tarjottiin myös teemahankerahoitusta. Osa mukana olleista yhdistyksistä haki suunnitelmien toteuttamiseen myös itsenäisiä hankkeita.

Maisema- ja ympäristösuunnitelmien lisäksi hankkeessa tehtiin aktiivista verkostoitumistyötä alueen vesistöjen kunnostuksen ja rahoituksen parissa. Tähän mennessä työ on poikinut yhden jokiin liittyvän esiselvityshankkeen.

MARKIT KUNTOON – työtä yhdistysten pihamailla

Kesällä 2019 viisi kauhajokista yhdistystä iski yhteistuumin lapiot maahan ja lähti toteuttamaan muutostöitä omien yhdistystensä alueella Markit kuntoon -teemahankkeen avustuksella. Teemahanke mahdollisti yhdistyksille panostuksen omaan alueeseensa. Rahoituksen avulla alueille päästiin toteuttamaan uusia toimintoja, kuten taukopaikka- ja ulkoilualuerakenteita. Kaikki yhdistykset panostivat uudistuksissa myös alueidensa turvallisuuteen ja käyttömukavuuteen.

Kauhajoen Moottorikerho uudisti Sotkan ajoradallaan varikkoalueita rakentamalla alueelle uusia opasteita ja turvakaiteita. Myös varikkoalueen kahvion rakenteita uusittiin ulkoterassin rakenteilla. Kokon kyläseura uusi Louhelan piha-alueen istutuksia, päivitti leikkialueen rakenteita vastaamaan nykyvaatimuksia. Samalla rakennettiin Louhelan yhteyteen varastorakennus ulkovarusteille. Ikkeläjärviseura taas uusi seuran ylläpitämän pururadan rakenteita ja Kauhajoen Karhu uusi Casinon alueen raja-aitoja ja paransi parkkialueen käytettävyyttä sekä kyltitystä. Kauhajoki-Seura puolestaan uudisti Kotiseututalon viereisen puistoalueen rakentamalla sitä enemmän puistomaiseksi. Alueelle tehtiin puistokäytäviä ja tehtiin perenna- ja pensasistutuksia. Alueelle pystytettiin oleskeluun ja ajanviettoon huvimaja.

Useiden kohteiden muutostyöt oli suunniteltu Leader Suupohjan Pihat ja pientareet -ympäristönsuunnitteluhankkeessa. Uudet rakenteet mahdollistavat yhdistyksille uudenlaista toimintaa. Toivottavasti yhdistysten uudistetut kohteet kerää alueille runsaasti käyttäjiä.

ENERGIA JA TURVA – yhdistysten alueet turvaan

Yhdistysten alueet ovat yhteisiä tiloja, joissa vaaranpaikat ja alueiden turvallisuus huomataan usein vasta vahingon kautta. Kylille II hanke kiersi vuonna 2019 yhdistysten alueilla puhuen muun muassa yhdistysten ja kotitalouksien varautumisesta ja turvallisuudesta. Turvallisuusteeman jatkoksi Leader Suupohja toteutti energian säästöön ja yleiseen turvallisuuteen keskittyvän teemahankkeen, Energia ja turva, jossa yhdistysten oli mahdollisuus hakea tukea teemaan liittyviin investointeihin.

Hankkeeseen pääsi mukaan 10 yhdistystä. Eniten investointitukea haettiin ilmalämpöpumppuihin, joilla haetaan nimenomaan energiansäätöjä ja sitä kautta kulujen kohtuullistumista yhdistysten tiloissa. Energiansäästöratkaisuja toteutettiin myös vaihtamalla tilojen valaistusratkaisuja sekä vaihtamalla rakennusten ovia tiiviimpiin. Investoinneissa oli myös aurinkokennoratkaisuja muun muassa tilojen poistumisvalojen energian lähteenä.

Useamman yhdistyksen tiloihin ja alueelle hankittiin samalla turvakamera. Modernit ratkaisut mahdollistavat yhteisten tilojen valvomisen valittujen yhdistysjäsenten kännyköistä. Tavoitteena on, että alueet olisivat paitsi käyttäjilleen turvallisempia myös, että yhdistyksen omaisuus olisi paremmassa turvassa. Turvallisuuteen tähdättiin myös alueiden valaistukseen ja kyltitykseen liittyvissä investoinneissa.

Turvallisuuteen tehdyissä investoinneissa paras tulos syntyy silloin, kun vahinkoja ei synny, mutta toivottavasti yhdistysten energiansäästöön tekemät investoinnit näkyvät nopeasti myös energialaskuissa. Energiansäästö investoinnit tuovat yhdistyksiin mukanaan myös tilojen käyttömukavuutta ja uudenlaisia käyttömahdollisuuksia.

Hyvinvointia luonnosta

Alueellamme on tämän kevään aikana alkanut kansainvälinen Leader-hanke Hyvinvointia luonnosta. Hanke on suunnattu nykyisille ja uusille hyvinvointimatkailusta ja Green Care -palveluiden ja tuotteiden tarjoamisesta kiinnostuneille Etelä-Pohjanmaan alueen toimijoille, erityisesti Kuudestaan ry:n, Liiverin ja Suupohjan Leader-alueilla.

Hankkeen aikana halutaan suunnata katse kansainvälisyyteen, mahdollistaa kansallinen ja kansainvälinen tiedonvaihto, kehittää olemassa olevia ja uusia hyvinvointimatkailu- ja Green Care -palveluja, löytää uusia kytköksiä palveluntarjoajien välille sekä demonstroida erilaisia hyvinvoinnin mittausvälineitä.

Hankkeesta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä projektipäällikkö Tanja Hautalaan (tanja.hautala (at) seamk.fi tai 040-8680051).

Hyvinvointia luonnosta teemassa on kirjoitettu kaksi artikkelia SeAMKin verkkojulkaisuun. Pääset lukemaan ne klikkaamalla otsikkoja.

Hyvinvointi- ja luontopalvelut matkailun osana
Kansainvälinen hyvinvointimatkailu ja Etelä-Pohjanmaa

Leader Suupohjan yleinen kokous syyskuussa

Seuraa Leader Suupohjaa seuraavista kanavista:

www.leadersuupohja.fi
www.facebook.com/suupohjankehittamisyhdistys
twitter.com/sky_ry
www.instagram.com/leadersuupohja
www.facebook.com/groups/seikkailesuupohjassa
Youtube: Leader Suupohja